| Alan tiedotteita |
|
|
Uutiskatsaus 4/10 Juomien ainesosilla on väliä, ne määräävät paljonko energia juoma sisältää ja myös esim. kuinka hapan juoma on. Nesteenä nautitut kalorit tulevat helposti, voivat olla aivan ylimääräisiä ja vaikeuttavat painonhallintaa. Sokeri ja alkoholi lisäävät juomien energiapitoisuutta. Hampaille on erityisen haitallista, jos juoma sisältää sekä sokeria että happoja. Juomissa voi olla joko lisättynä tai luonnostaan esim. omenahappoa (E296), askorbiinihappoa (E300), sitruunahappoa (E330) ja fosforihappoa (E338). Tällaisten juomien toistuva nauttiminen altistaa hampaat eroosiolle eli hammaskiilteen ohenemiselle. Juomat, joiden pH on alle 5,5 ovat hampaille haitallisimpia. Sitruunahappo on hapoista haitallisin. Juomissa oleva hiilihappo, kahvissa ja teessä olevat parkkihapot sekä oluen ja hapanmaitotuotteiden hapot eivät sen sijaan ole hampaille haitallisia. Juomia, joiden pH on alle 5,5, ovat esimerkiksi energiajuomat, siiderit, lonkerot, punaviini, virvoitusjuomat, mehujuomat, makuvedet ja appelsiinitäysmehu. (www.thl.fi –> Elintavat – Ravitsemus) Kalsium auttaa painonhallinnassa Tanskalaisessa tutkimuksessa todettiin, että maidosta ja maitovalmisteista saatu kalsium lisäsi rasvan poistumista elimistöstä ulosteen mukana. Tutkimuksessa runsaasti kalsiumia sisältänyt ruokavalio kaksinkertaisti ulosteen mukana poistuneen rasvamäärän. Energiaksi muutettuna lisääntynyt rasvan eritys vastasi noin 55 kaloria päivässä. Tutkimusruokavalio sisälsi 2300 mg kalsiumia päivässä, joka on jo varsin suuri määrä. Ruokavaliossa oli runsaasti vähärasvaisia maitotuotteita. Toinen tutkimusryhmä sai kalsiumia 700 mg päivässä. Ravitsemussuositusten mukainen määrä on n. 800 mg. Tutkijoiden mukaan rasvan eritys lisääntyy jo päivittäisellä 1600 mg kalsiumin saannilla. (Ruokatieto)
Uutiskatsaus 3/10 Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin lasten käyttämä ns. ruutuaika eli joko TV:n katsominen tai tietokoneelle oleminen, lasten ruokailutottumukset ja vanhempien arviot lastensa painosta. Mukana oli 1000 perhettä. Lapsista, jotka käyttivät päivässä vähintään 3 tuntia ruudun edessä, 57 % söi pikaruokaa 2-3 kertaa viikossa. Lapsista, jotka käyttivät päivässä alle tunnin ruudun edessä, vain 7 % söi pikaruokaa yhtä usein. Vanhemmista 38 % piti ruutua paljon tuijottavia lapsiaan ylipainoisina. Vanhemmista, joiden lapset käyttivät vähän aikaa ruudun edessä, vain 3 % piti lapsiaan ylipainoisina. (Esmerk Swedish News)
Kasvinsuojeluainejäämiä eniten thaimaalaisissa tuotteissa Vuonna 2008 tutkittiin Suomessa noin 2000 kasvisperäisestä elintarvikkeesta yli 250 eri kasvissuojeluaineen jäämiä. Yli puolet tuotteista sisälsi kasvissuojeluaineiden jäämiä, mutta määrät olivat suurimmassa osassa näytteistä hyvin vähäisiä. Vain 6 % näytteistä oli määräysten vastaisia ja näistä vajaa kolmannes oli thaimaalaista alkuperää. Jäämiä löytyi erityisesti thaimaalaisista tuoreista yrteistä, maustepaprikoista ja pavuista. Seuraavaksi eniten määräystenvastaisia tuotteita tuli Kiinasta, Egyptistä ja Israelista. Kotimaisista tuotteista 37 % sisälsi kasvisuojeluainejäämiä, mutta vain 2 näytettä (vadelma, tilli) ylittivät sallitun enimmäismäärän. Määräysten vastaisten tuotteiden jakelu markkinoille pysäytettiin. (www.evira.fi 25.1.2010)
Toiminnallisten vatsavaivojen ruokavaliohoito Ns. toiminnalliset vatsavaivat voivat ilmetä erilaisina mahaoireina, kuten suolen toiminnan vaihteluna. Oireita esiintyy noin viidenneksellä aikuisista ja ne liittyvät usein stressaavaan elämäntapaan. Vatsan toiminnalle ovat hyväksi terveelliset elämäntavat, joita ovat säännöllinen ateriarytmi (yhteensä 2-3 ateriaa + 2-3 välipalaa päivässä), kasviksia sisältävä ruokavalio, säännöllinen liikunta ja riittävä uni. Ruokavalio-ohje toiminnallisiin vatsavaivoihin: säännöllinen ja riittävän tiheä ateriarytmi, muutama lasi vettä päivässä, kahvia tai teetä korkeintaan 3 kuppia päivässä, hiilihappoisten juomien ja alkoholin välttäminen, enintään 3 hedelmää päivässä sekä rasvaisten, paistettujen ja voimakkaasti maustettujen ruokien välttäminen. Probiootti-valmistetta voi kokeilla vähintään 4 viikon ajan. Runsaskuituisten viljavalmisteiden välttämis- tai lisäämiskokeilu riippuen siitä käyttääkö niitä paljon vai vähän. Vatsan turvotus ja ilmavaivat voivat parantua välttämällä purukumia ja ilman nielemistä ja välttämällä kaasua muodostavien elintarvikkeiden syömistä (mm. ruisleipä, pulla, paprika, lanttu, kaalit, palkokasvit, sipuli, omena, sienet ja makeutusaineet). (Suomen Lääkärilehti 4/2010)
Uutiskatsaus 2/10 27.1.2010 Kananmunissa on mistä valita Kauppojen valikoimasta löytyy paljon erilaisia kananmunapakkauksia. Pakkauksia ja munia on erikokoisia, mutta myös laadussa on eroja. Erikoiskananmunia:- extra-tuoreiden kananmunien myyntiaika on rajoitettu 9 päivään munimisesta - kananmunissa leivontaan ja ruuanlaittoon on munien rasvakoostumusta parannettu erikoisrehulla, jolloin munat vaahtoutuvat hyvin ja keltuaisen väri on voimakas - omega- ja Camelina- kanamunissa on runsaasti omega-3-rasvahappoja, koska kanoja on ruokittu pellavaöljyllä ja –rouheella. Kananmunan kuoressa olevan leiman ensimmäinen numero kertoo munien tuotantotavan: - 0 = luomumuna. Munat tuotetaan luomukanaloissa, joissa kanat elävät vapaina ja voivat kuopia jaloilla, kylpeä, munia pesiin, nukkua orsilla ja ulkoilla halutessaan. Kanojen rehu on pääosin luomua. Luomukanalassa on kanoja enintään 5 neliömetrillä. - 2 = lattiamuna. Kanat elävät vapaina lattiakanaloissa, joissa ne voivat kuopia, kylpeä hiekassa, istua parvella ja munia pesiin. Pakkauksessa lukee esim. ”lattiakanalasta”, ”vapaan kanan munia” tai ”onnellisen kanan munia”. Lattiakanalassa on kanoja enintään 7 neliömetrillä. - 3 = häkki- ja virikehäkkimuna. Häkkimuna on yleisin Suomessa käytetty kananmuna. Vanhat häkkikanalat täytyy muuttaa vuoden 2012 alkuun mennessä EU:n säädöksellä virikekanaloiksi, joissa on pesä, orsi ja olkia, puulastuja, hiekan tai turpeen kaltaista pehkua. Virikekanojen munia myydään esim. kauppanimillä ”virkku”, ”orsikanalan munat”. Häkkikanalassa on kanoja noin 16 neliömetrillä. Uusissa virikehäkkikanaloissa on kanoja noin 13 neliömetrillä. (www.ruokatieto.fi/kananmunatietoa, www.evira.fi)
Maito auttaa verenpaineen hallinnassa yli 50-kymppisillä
Runsas maitopohjaisten elintarvikkeiden nauttiminen voi ehkäistä korkeaa verenpainetta yli 55-vuotiailla. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin erityisesti nestemäisten vähärasvaisten maitotuotteiden myönteinen vaikutus. Juustojen ja rasvaisten maitotuotteiden käyttö ei pienentänyt kohonneen verenpaineen riskiä. Tulosten mukaan riski korkeaan verenpaineeseen oli sitä matalampi, mitä enemmän maitotuotteita päivässä nautti. Tutkimuksen koehenkilöistä vähiten maitoa käyttävä ryhmä kulutti keskimäärin 164 g maitotuotteita ja eniten käyttävä ryhmä keskimäärin 691 g maitotuotteita päivässä. Maidon teho näkyi erityisesti ylipainoilla henkilöillä. Tulosten mukaan ei voida sanoa, että maito ehkäisisi korkeaa verenpainetta, mutta ainakin se näyttää hidastavan verenpainetaudin kehittymistä. (Ruokatieto) Uutiskatsaus 1/10 13.1.2010
Suomessa margariineissa ei ole transrasvoja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutki markkinoilla olevien margariinien ja rasvalevitteiden rasvan koostumuksen. Erityisen huomion kohteena oli transrasva, koska se on terveydelle haitallista. Tutkittujen margariinien ja rasvalevitteiden rasvapitoisuus vaihteli 29-80 % välillä. Tyydyttyneen eli ns. kovan rasvan osuus kokonaisrasvasta vaihteli 20-52 % välillä. Transrasvaa ei löytynyt lainkaan 55 prosentissa näytteistä. Transrasvan määrä oli muutenkin hyvin alhainen, sillä korkein mitattu määrä oli vain 0,5 %. Transrasvat eivät ole ongelma Suomessa markkinoilla olevissa margariineissa ja rasvalevitteissä.(www.evira.fi)
Päiväkahvit kuuluvat ikäihmisten hyvinvointiin
Ikäihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin perustana ovat hyvä ravinto, liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen sekä kaikki älyllistä toimintaa stimuloivat harrastukset. Vanhojen ihmisten riskinä on usein aliravitsemus, johon johtavia syitä on monia. Iäkkäiden ihmisen tulisi nauttia päivässä 2-3 ateriaa ja lisäksi 3-4 välipalaa. Kahvi lasketaan välipalaksi. Kahvin kanssa maistuu voileipä tai pulla, jotka ovat erinomaisia lisiä ikäihmisen ruokavalioon ja maistuvat yleensä hyvin kaikille. Laitos on pitkäaikaishoidossa olevan vanhuksen koti, jossa kodinomainen ympäristö on tärkeä. Laitoksissa tulisi elää tavanomaista suomalista arkea, jossa kahvilla on tärkeä rooli, samaan tapaan kuin saunomisella. (Kahvi ja terveys –lehti 1/2009)
Kohonneen verenpaineen Käypä hoito –suositus on päivitetty Ihanteellinen verenpaine aikuisilla on alle 120/80 mmHg. Verenpaine on kohonnut, jos yläpaine (systolinen) on toistuvasti vähintään 140 mmHg tai alapaine (diastolinen) vähintään 90 mmHg. Verenpainetta nostavat perinnöllisten tekijöiden lisäksi mm. runsas suolan käyttö, runsas alkoholin käyttö, vähäinen kasvisten ja hedelmien käyttö, liikunnan puute ja ylipaino. Suositeltavassa ruokavaliossa on vain vähän suolaa ja kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, mutta runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja ja vähärasvaisia maitovalmisteita sekä energiaa vain kulutusta vastaava määrä. Rasvaista kalaa (lohi, silakka, muikku) suositellaan 2-3 kertaa viikossa hyvän rasvahappokoostumuksen takia. Alkoholin käytön vähentäminen, säännöllinen liikunta ja tupakoinnin lopettaminen ovat myös hyvin tärkeitä elintapamuutoksia. (www.kaypahoito.fi -> Potilaalle)
Uutiskatsaus 22/09 Suolan käytön vähentäminen säästäisi ihmishenkiä Viiden gramman vähennys pienentäisi aivohalvauksen riskiä 23 % ja sydän- ja verisuonisairauden riskiä 17 %. Riskin pienentyminen perustuu verenpaineen laskuun suolan saannin vähentyessä. Maailman terveysjärjestön mukaan 62 % aivohalvauksista ja 49 % sydän- ja verisuonisairauksista johtuu korkeasta verenpaineesta. Sydän- ja verisuonisairaus on yli 60-vuotiailla yleisin kuolemansyy ja 15-59-vuotiailla toiseksi yleisin kuolinsyy koko maailmassa. Uutiskatsaus 21/09 Kaneli sisältää kumariini-nimistä ainetta, joka on todettu suurina määrinä maksatoksiseksi. Kumariini on aromaattinen aine, jota esiintyy luonnostaa useissa kasveissa. Elintarvikkeissa pääasiallinen lähde on kaneli, erittäin pieniä määriä on lisäksi mm. mustikassa ja vihreässä teessä. Kumariinia käytetään myös hajusteissa ja muissa kosmeettisissa valmisteissa. 15 kiloa painavalla lapsella (noin 4-vuotias) hyväksyttävä päivittäinen kanelia sisältävien tuotteiden määrä on joko ½ - 2 korvapuustia, 2-10 joulupiparia tai ½ - 1 lautasellista riisipuuroa, jossa on kanelia. Aikuisella, noin 60 kiloa painavalla henkilöllä kumariinin siedettävä päiväsaanti täyttyy joko 2-7 korvapuustilla tai 1-5 annoksella puuroa, jossa on päällä kanelia. Kanelilta tuoksuvaa joulua ei kuitenkaan tarvitse hylätä, sillä EFSA on todennut, ettei ole huolestuttavaa, vaikka kumariinin saanti olisi 1-2 viikon ajan jopa kolminkertainen. (www.evira.fi) Asetaldehydi on luokiteltu syöpävaaralliseksi Alkoholin lisäksi ruuansulatuskanavan yläosan syöpäriskiä nostavat tupakointi, huono suuhygienia sekä asetaldehydiaineenvaihduntaan vaikuttavat perintötekijät. Suomessa aiotaan tutkia asetaldehydin riskirajat ja suomalaisten perimän vaikutukset syöpävaaraan. Asetaldehydiä käytetään elintarviketeollisuudessa aromiaineena, sillä aine tuoksuu omenalta. Elintarvikkeiden sisältämän asetaldehydin määrä olisi selvitettävä, vaikka sen käytännön merkitys lienee hyvin vähäinen alkoholin rinnalla. (www.thl.fi, Maaseudun Tulevaisuus 20.11.2009, Ruokatieto)
Uutiskatsaus 20/09 Kaura on EU:ssa tunnustettu terveystuotteeksi
Suomi on kauramaa. Suomessa viljellään yli miljoona kiloa kauraa vuodessa, sillä ilomastomme sopii hyvin kauranviljelyyn. Kaura sopii puuroon, leipään, välipaloihin, juomiin, lisäkkeeksi, kosmetiikkaan, rehuksi ja energiantuotantoon. Kaura on lempeä vatsalle ja sisältää paljon kuitua. (Suomen kaurayhdistys, Ruokatieto 30.10.2009)
Tutkimustulosten mukaan ruokansa hotkivien suolistoon erittyy vähemmän kylläisyyshormoneja kuin samanlaisen aterian rauhallisesti nauttivilla. Tulos saattaa osaltaan selittää sen, miksi nopeasti syövät ihmiset lihovat muita herkemmin. Tämä ei ole uusi havainto. Muun muassa japanilaiset tutkijat ovat aiemmin havainneet, että ruokansa hotkivat ovat kolme kertaa todennäköisemmin ylipainoisia kuin rauhallisesti syövät. (Ruokatieto 5.11.2009) Ruuanlaitto on ollut syynä jo 800 tulipaloon tänä vuonna
Keittiöpaloja voidaan ehkäistä huolehtimalla sähkölaitteiden kunnosta, noudattamalla niiden käyttöohjeita ja pitämällä keittiö ja hella puhtaina. Lieden lähellä, paikassa josta ne voivat pudota tai kaatua hellalle, ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia, kuten pannulappuja tai talouspaperirullaa. Paras tapa taltuttaa keittiöpalo on käyttää sammutuspeitettä, jonka tulee olla keittiössä helposti saatavilla. Kattilankannella voi myös tukahduttaa pienen palon alun. Rasvapaloa ei saa yrittää sammuttaa vedellä, koska siitä seuraa räjähdysmäinen leimahtaminen. Tulipalo voi kehittyä vaaralliseksi jopa muutamassa minuutissa. (www.spek.fi 3.11.2009) Lohas-kuluttajia on myös Suomessa
Uutiskatsaus 19/09 28.10.2009 D-vitamiinipäivä Lokakuun 27. vietettiin kansallista D-vitamiinipäivää. D-vitamiinipäivän tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, kuinka tärkeä D-vitamiini on ja kuinka sitä saa riittävästi. Riittämätön D-vitamiinin saanti raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa esimerkiksi tyypin 1 diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin. D-vitamiinin suositeltava saanti: - alle 3-vuotiaat D-vitamiinivalmisteen käyttö, kokonaissaanti 10 µg/päivä - 3 – 60-vuotiaat 7,5 µg/päivä - yli 60-vuotiaat 10 µg/päivä - raskaana olevat 10 µg/päivä - D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan alle 3-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille. D-vitamiini on myrkyllinen suurina annoksina. Liikasaannin riskiä lisää usean D-vitamiinia sisältävän valmisteen käyttö ja suositusannoksen ylittäminen. Alle kymmenenvuotiailla lapsilla suurin hyväksyttävä päiväannos on 25 µg ja sitä vanhemmilla 50 µg. (Ruokatieto, Suomalaiset ravitsemussuositukset) Luut lujaksi – estä murtumat Maailman osteoporoosipäivää vietettiin 20.10.2009 ja Suomen Osteoporoosiliitto kampanjoi lujempien luiden puolesta. Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun heikentyminen altistaa murtumille. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 40 000 murtumaa, joiden syynä on osteoporoosi tai sitä edeltävä alkava luukato eli osteopenia. Terve luu ei murru samanlaisessa tilanteessa kuin osteoporoosin heikentämä luu. Suomalaisista noin 400 000 sairastaa osteoporoosia ja toiset 400 000 osteopeniaa. Keskeisimmät osteoporoosin riskitekijät Suomessa ovat D-vitamiinin puute, liikunnan vähyys ja tupakointi. D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta, mutta Suomessa sen määrä ei riitä koko vuodeksi. Ravinnosta D-vitamiinia saadaan kalasta, maitotuotteista ja levitteistä. D-vitamiinin saantia on hyvä täydentää D-vitamiinivalmisteella ainakin pimeänä vuodenaikana. D-vitamiinilla on elimistössä useita terveysvaikutuksia luustovaikutuksen lisäksi. Lisäksi D-vitamiini vaikuttaa lihaksiin lisäämällä lihasvoimaa ja suorituskykyä. Se pienentää joidenkin syöpien riskiä, vähentää diabeteksen vaaraa ja vahvistaa elimistön puolustusmekanismeja. (www.osteoporoosiliitto.fi) Uutiskatsaus 18-09 14.10.2009 Rasvamaksa on yllättävän yleinen Keski-ikäisistä suomalaisista kohonneet maksa-arvot on noin 28 %:lla. Näistä henkilöistä 75 %:lla maksaongelmien takana ei ole alkoholi. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa löytyy noin joka viidenneltä keski-ikäiseltä. Rasvamaksa liittyy aiheenvaihdunnan ongelmiin, se voi mm. aiheuttaa metabolisen oireyhtymän. Vyötärölihavuus liittyy vielä selvemmin rasvamaksaan kuin ylipaino. Maksan rasva-% on usein korkea henkilöillä, joilla on tyypin 2 diabetes. Rasvamaksasta kehittyy osalle ihmisistä ei-alkoholiperäinen maksatulehdus (NASH), josta voi seurata maksakirroosi. Jos rasvamaksaan liittyy tyypin 2 diabetes tai metabolinen oireyhtymä, NASH:n riski kasvaa. NASH on salakavala tauti, joka on vaikea löytää. Parhaat keinot vähentää rasvamaksan vaaraa ovat:- käyttää alkoholia vain kohtuullisesti- pysyä normaalipainoisena tai laihduttaa, mikäli on ylipainoa- suosia ruokavaliota, jossa rasvan ja sokerin määrä on kohtuullinen(LK (väit.) Anna Kotrosen esitelmä valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä 5.10.09) Onko laihdutusruokavalion koostumuksella väliä? Useissa tutkimuksissa on verrattu erilaisten ruokavalioiden tehokkuutta laihdutuksessa ja laihdutustuloksen pysyvyydessä. Vähähiilihydraattisella dieetillä saadaan yleensä aluksi paras laihdutustulos. Kun laihdutusta jatketaan pidempää, alkavat eri dieettien väliset erot tasoittua ja painon lasku hidastua. Kun seurantaa jatketaan vuosi, on osa pudotetusta kiloista tullut takaisin riippumatta dieetistä. Näyttää siltä, että laihdutusdieetin koostaminen ei ole merkitsevä asia, kunhan energiansaanti on alhaisempi kuin energiankulutus. Tärkeintä on noudattaa hyvin dieettiä eli syödä vähemmän kuin kuluttaa, vähemmän oleellista on se, syökö esimerkiksi hiilihydraatteja paljon vai vähän. Laihdutusdieetin runsas proteiinisisältö ei myöskään näytä olevan mikään erityinen tae laihtumiselle. Laihdutusruokavalion tulee siis sopia niin hyvin laihduttajalle, jotta hän jaksaa noudattaa sitä tarkasti ja pitkään. Laihdutuksen jälkeisessä painonhallintavaiheessa pitää löytyä erityisen hyvin itselle sopiva ja mieluisa ruokavalio. (Dosentti ETT Mikael Fogelholmin esitelmä valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä 5.10.2009) Uutiskatsaus 17/09 30.9.2009 Ympäristökuorma kevenee ruokavalinnoilla ja järkevällä asumisella Ympäristöä säästävä ruokalautanen sisältää sesongin kasviksia ja maltillisen määrän lihaa tai kalaa. Ruoka aiheuttaa noin puolet ihmisen kulutuksen rehevöittävästä vaikutuksesta ja puolestaan noin 20 % ilmastovaikutuksista. Asumisen ilmastovaikutus on noin 30 %, jota on kohtalaisen helppoa pudottaa järkevillä valinnoilla. Kotitalouksien kulutusvalinnat ja niiden ympäristövaikutukset –hankkeen (ConsEnv) tulokset julkistettiin 17.9. Helsingissä Säätytalolla. Hankkeessa verrattiin erilaisten aterioiden ympäristövaikutuksia. Ateriat koottiin lautasmallin mukaisesti. Eläinperäiset tuotteet kuormittavat ympäristöä enemmän kuin kasvikunnan tuotteet. Tämä näkyi siinä, että lihaa, kalaa, juustoa ja/tai maitoa sisältäneiden aterioiden ympäristökuorma oli suurempi kuin kasvisaterioiden. Kasvisten kesken on myös selviä eroja. Kasvishuoneessa kasvatetut kasvikset kuluttavat paljon enemmän luonnonvaroja kuin avomaavihannekset ja -juurekset. Tulosten perusteella suositellaan kasvisten, varsinkin sesongin mukaisten kasvisten, suosimista. Esimerkiksi täällä Suomessa pitäisi syödä talvella enemmän punajuurta, kaalia, lanttua ja porkkanaa. Lihaa ja kalaa voi myös edelleen syödä, mutta niiden määrään ateriassa tulee kiinnittää huomiota, sen tulisi pysyä hyvin kohtuullisena. Asumisessa parhaat säästöt voidaan saada lämmityksestä, kuten asunnon lämpötilan alentamisesta. Energiaremontti, jossa parannetaan lämmöneristystä, ilmanvaihtojärjestelmää ja siirrytään uusiutuvan energian käyttöön, on varmin tapa saada aikaan pysyviä muutoksia. Lämmityksen jälkeen toiseksi merkittävin tekijä on vedenkulutus, jota tulisi hillitä, kuten viipymällä suihkussa vähemmän aikaa. Muita hyviä ympäristön säästökeinoja ovat mm.: vain auton moottorin lämmitys, ei sisätilojen, energiasäästölamppujen käyttö, sähkölaitteiden lepovirran sammuttaminen, tavallinen kuvaputki-TV, saunominen vain kerran viikossa, kuivausrummun käytön harventaminen sekä jätteiden lajittelu. (www.mmt.fi/consenv) Sienestys kiinnostaa taas Suomalaisten sienestysinnostus on jälkeen kasvussa. Aikuisista sienestystä harrastaa 43 %, 2000-luvun taitteessa sienestäjiä oli 38 %. Sienestys on huomattavasti yleisempää Itä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa. Maalla asuvat sienestävät kaupunkilaisia ahkerammin, naiset enemmän kuin miehet ja keski-ikäiset nuoria useammin. Viime vuonna sienestäjät kävivät metsässä keskimäärin kahdeksan kertaa. (Ruokatieto) Uutiskatsaus 16/09 Margariinin valinta on taitolaji Margariinit valmistetaan kasvi- ja/tai eläinrasvasta. Rasvan määrä margariineissa saa olla joko 40, 60 tai 80 %. Jos rasva-% on jokin muu, tuote on lainsäädännön mukaan ”rasvalevite”. Margariinit valmistetaan yleensä rypsi-, oliivi- tai auringonkukkaöljystä. Myös maitorasvaa (voita) käytetään joissakin margariineissa. Rasvakoostumukseltaan parhaat margariinit valmistetaan rypsi- tai oliiviöljyistä. Voita ei suositella leivän päälle, koska se sisältää kovaa maitorasvaa, joka nostaa veren kolesterolia. Paras vaihtoehto ei myöskään ole jättää rasva kokonaan pois ja laittaa leivälle vain juustoa tai lihaleikkeleitä. Tällöin leipä sisältää enimmäkseen kovaa, juustosta tai lihasta peräisin olevaa rasvaa. Leivän päällä kannattaa käyttää hyvää margariinia, joka sisältää pehmeää rasvaa, ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja ja lisättyä D-vitamiinia. Suositeltava margariini sisältää rasvaa vähintään 60 %, kovan eli tyydyttyneen rasvan määrä on mahdollisimman alhainen ja siihen on lisätty D-vitamiinia. Rasvaista margariinia suositellaan, koska siinä on enemmän hyviä, pehmeitä rasvoja kuin kevytlevitteissä. Pehmeät rasvat auttavat pitämään kolesterolin kurissa. Suomalaisessa ruokavaliossa tuppaa kovaa rasvaa olemaan liikaa, joten margariinin pehmeää rasvaa tarvitaan tasapainottamaan ruokavaliota. Margariineissa on usein mainittu myös omega-3 ja omega-6 -rasvahapot. Tärkeää olisi, että näiden rasvahappojen suhde olisi hyvä. Hyvässä margariinissa on omega-6 rasvahappoja korkeintaan 2-4 kertaa omega-3 rasvahappojen määrä. Omega 3 rasvahapot ovat näistä niitä terveellisempiä. Margariinit ovat suomalaisille tärkeä D-vitamiinin lähde. Parhaat D-vitamiinin lähteet ruokavaliossamme ovat nykyään kalat, maito/piimä ja margariinit. D-vitamiini margariinissa on joko D2- tai D3 -vitamiinia. D2-vitamiini on kasvisperäistä ja D3-vitamiini on eläinperäistä. D3-vitamiini imeytyy paremmin elimistön käyttöön. (Kuluttaja-lehti 6/2009) Ylipaino ja liikunnan puute nostavat diabetesriskinYhdysvaltalaisessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miksi veren sokeripitoisuutta pienentävän insuliinin teho heikkenee usein iän myötä. Koehenkilöt olivat eri-ikäisiä ihmisiä, joilla liikunnan harrastaminen, normaalipaino ja ylipaino vaihtelivat. Tutkimuksen mukaan kestävyysliikuntaa harrastavien henkilöiden herkkyys insuliinille oli samalla tasolla iästä riippumatta. Ikä ei vaikuttanut myöskään vähän liikkuvien normaali- eikä ylipainoisten insuliiniaineenvaihduntaan. Johtopäätöksenä voi todeta, että diabetesriskin kasvaminen johtuu kaiken ikäisillä ylipainosta ja liikunnan puutteesta. (Ruokatieto) Uutiskatsaus 15/2009 Lapsi oppii tekemään voileivän nelivuotiaana Fazer Leipomoiden teettämässä Lapset ja leipä –selvityksessä havaittiin, että suuri osa suomalaislapsista syö liian vähän leipää. Lasten ravitsemussuositusten mukaan jo leikki-ikäisten lasten pitäisi syödä neljä palaa leipää päivässä. Tutkimukseen osallistuneista runsaasta 550 lapsesta vain vajaa neljännes syö vähintään neljä leipäpalaa päivässä. Leipä on lapsille tärkeä kuidun ja monen muun ravintoaineen lähde. Leipä myös opettaa lasta omatoimiseen syömiseen. Lapsille suositeltava leipä sisältää kunnolla kuitua, mutta vähemmän suolaa. Fazer Leipomot on tuonut syyskuun alussa markkinoille uudenlaisen, erityisesti lapsille tarkoitetun tuotesarjan. Fazer Vilpuri –leipomotuotteet ovat hyviä kuidunlähteitä, niissä on vain vähän suolaa ja leivonnassa on käytetty rypsiöljyä. Fazer Vilpuri –tuoteita ovat: pikkusämpylä, pikkupaahto, pikkupulla ja pikkurinkeli. Kaikki Vilpuri-tuotteet ovat Sydänmerkkituotteita. (www.fazerleipomot.fi) Lapsiperheiden ravintolaruokailu on usein pikaruokaa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämiskeskuksen selvityksessä kävi ilmi, että suurimmat syyt lapsiperheiden vähäiselle ravintolaruokailulle ovat: ruoan liian korkea hinta, lapset kyllästyvät ja hälisevät ravintolassa, lapsille sopivia ravintoloita ei ole riittävästi ja lapset eivät pidä ravintolaruuasta. Suomalaisten lapsiperheiden ravintolakäynnit suuntautuvat useimmiten hampurilaisravintolaan tai muuhun pikaruokapaikkaan. Kolmannes lapsiperheistä käy yli 10 kertaa vuodessa pikaruokapaikassa, saman verran ruokailee niissä 5-10 kertaa vuodessa. Perheistä 4 % ei ruokaile pikaruokapaikoissa lainkaan. (Ruokatieto) Uutiskatsaus 14/09 Ruokatieto teetti tutkimuksen suomalaisten suosikkiruuista. Yli tuhannelle vastaajalle esitettiin 50 ruokalajin lista, johon he saivat merkitä kaikkein mieluisimmat ja toisaalta vähemmän pidetyt ruokalajit. Kymmenen suosituimman ruuan listalla olivat: lihapullat, pihvit / leikkeet, paistettu kala, pizza, makaronilaatikko, jauhelihakastike, uunikala, lämpimät voileivät, lasagne ja munakas. Lisäksi kysyttiin, mitä ruokia vastaajat söivät useita kertoja kuukaudessa. Näitä, usein syötäviä ruokalajeja, ovat mm. jauhelihakastike, paistettu kala, broileri- ja kalkkunakastike, lihapullat sekä pihvi tai leike. Kalaruokien syöminen on yleistynyt aikaisempaan verrattuna. (Ruokatieto)
Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu auttavat koululaisia jaksamaan. Tutkimusten mukaan säännöllisellä ateriarytmillä on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja painonhallintaan. Näin lukuvuoden alussa kannattaa puhua ruoka-asioista lasten kanssa. Vanhemmat eivät aina ole tietoisia edes siitä, syökö heidän lapsensa kouluruokaa ja käyttääkö lapsi hyväkseen koko monipuolisen ateriakokonaisuuden. Hyvä aamupala aloittaa koululaisen päivän ja auttaa jaksamaan lounaaseen asti. Hyvä aamupala ja lounas pitävät vireyttä yllä ja vähentävät naposteluntarvetta. Välipala antaa energiaa iltapäivän tunteihin. Hyvässä välipalassa on runsaskuituisia viljavalmisteita, kasviksia / hedelmiä, sekä tarvittaessa maitotaloustuotteita ja liha- / kalavalmisteita. Jos terveellisiä välipaloja on helposti saatavilla koulussa ja kotona, lapset kyllä syövät niitä. Jos lapset saavat rahaa käyttöönsä välipalaa varten, saattavat ostokset olla limua ja karkkia. (Ruokatieto)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska ihmettelee Mediuutiset-lehden haastattelussa kansalaisten pelkoa sikainfluenssaa kohtaan. Media on uutisoinut sikainflunssan näyttävästi ja siitä onkin noussut iso kohu. Sikainfluenssa pelottaa ihmisiä, koska se on uusi ulkopuolinen uhka.
|
